Boken Expo 2013 - Kirjamessujen taikaa (RAPORTTI)

Heissuli vei kaikki ohikulkijat ja blogin lukijat. 24.-27.10 pidettiin taas vuosittaiset Kirjamessut tutussa ja turvallisessa Messukeskuksessa. Pitihän sinne päästä paikanpäälle tänäkin vuonna ja kokemus oli yhtä antoisa, kun viimeksi :) Kasasin pienen raportin Sunnuntain tapahtumasta, joten tässä on samalla mielipiteeni messuista tänä vuonna.

Pyörähdys ja nopeati käyty

Tänä vuonna en tutkinut ihan koko messutapahtumaa lähinnä siksi, että etsin tiettyä mangasarjaa ja en oikein ollut kiinnostunut muista osastoista. Mangasarja jota siis etsin, mutta en valitettavasti löytänyt oli tietenkin Neon Genesis Evangelion. Täytyy kyllä kuitenkin todeta, että tänä vuonna messutarjoukset olivat hurjia! 3 kpl mangaa 10€ on tajous mitä ei moni mangafani voi vain ohittaa.

Eivätkä nämä kyseiset sarjat olleet mitään unknown manga-sarjoja, vaan ihan tunnettuja. Esimerkkinä mainitsen Monster Hunter Orangen, joka on Raven ja Fairy Tailin tekijän spin-off manga. Kaikki osat olivat myynnissä 6,50€ tai sitten tarjousta käyttäen kympillä 3 pokkaria.

Anime-lehden osastolla satuin huomaamaan Tales of Xillia pelin alennushintaan vain 30€! o.o siis kyseistä peliä myydään Anttiloissa ja muissa pelikaupoissa noin 60-70€:n hintaan. Tämän takia tykkään käydä messuilla, koska tarjoukset voivat olla huimia tai sitten pieniä. Sitä ei koskaan voi tietää etukäteen. 

Osastolla oli myös kokeilussa 3DS ja Brave Story seikkailupeli. Porukkaa ei kyllä niin paljon vilissyt osastolla, kun esim. viime vuonna. Tosin, anime-lehti sai varmasti taas paljon uusia tilaajia ja lukioita. Tuli kokeiltua peliä hiukan ja olin ihan jumissa siinä haha.

Vaikka en messuilta löytänyt itselleni mitään niin päivä oli aivan mahtava. Eikä se suinkaan loppunut siihen, vaan sen jälkeen katsastin Ruokamessut :P

Eksoottisia makuja ja iloisia ihmisiä

Ruokamessuille päästessäni näin kuinka kojut notkuivat täynnä herkkuja ja makuelämyksiä. Kansainvälisyyskin oli selvä ilmiö, sillä Australialainen BBQ ja Italialainen koju osoittivat jo sen. Ihan koko ruokamessua en kuitenkaan läpi tarkastellut.

Tulipa silti maistettua suklaahedelmätikkuja. banaani ja viinirypäle maut. Nämä olivat molemmat oikein suussasulavia ja kunnon makuelämyksiä. Eikä hintakaan ollut kovin paha 3-6€ kohtuu hinta siis. Maistiaisia messuilla oli jonkin verran, mutta mielestäni vähemmän kuin esim. viime vuonna.

Yksi huono puoli ruokamessuilla kuitenkin oli. Nimittäin, maksuvaihtoehtona ei käynyt Visa-Electron. sinäänsä harmi, sillä monella oli kyseinen kortti taskussaan ja olisi halunnut maksaa sillä. Tästä syystä,  ensi messuille sitten ne kortinmaksuvälineet mukaan jookosta :)

Siinäpä se sitten olikin. Lyhyt mutta ytimekäs ja pähkinänkuoressa oleva messupäiväni. Kertokaa myös, jos kävitte messuilla tänä vuonna ja mitä ylipäätänsä piditte niistä. Mikä oli hyvää ja mikä taas oli huonoa.

Hyvää lokakuun loppua ja pian alkavaa marraskuuta :<

T: Blogaaja

Japskibändit lauleskelevat monikielisesti

Heipä hei! kaikille lukioille ja ohilkulkioille. Lokakuu on alkanut juuri ja nyt on mitä mainioin hetki päivittää blogi kuntoon. Vaihdoin aiemmin jo taustakuvan blogille minkä tein itse. Toivottavasti, tästä saa nyt hiukan visuaalisemman kokemuksen lukiessaan näitä artikkeleita. Tämän päivän aiheena toimii Japanilaisbändien eriskummallinen ilmiö, joka on nykypäivää tällä hetkellä Japanissa ja koko maailmassa.

Kansainvälisyyttä vaiko fanituntumaa?

Japanissa, yleensä on tapana bändeillä laulaa oman maan kielellä eli japaniksi. Vaikka Japanissa ymmärretään englantia jonkun verran niin siltikin laulettaessaan käytetään sitä omaa äidinkieltään, jonka jokainen on oppinut jo varhaisessa ajassa. Nykyään, asian laita on hiukan eri. Maailma on muuttunut kokonaan ja japanilaiset ovat tajunneet, että englannin kielen laulamalla ja opettelemalla voisi taavoittaa suuremman yleisön ja mikäs artisteille on tärkeämpää, kun pitää faneihinsa yhteys jollain keinolla.

Onko siis mahdollista, että kyseessä ei ole vain markkinatemppu ja rahan ilon saanti, vaan tunnetuksi tuleminen ja nouseminen musiikkilistojen kärkeen. Tästä jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä ja miettiä mikä mahtaisi olla syynä tähän kyseiseen ilmiöön ja sen nousuun. En ainakaan usko siihen, että levyyhtiöt olisivat lahjoneet artisteja lauleskelemaan englanniksi, jotta nämä tienaisivat paremmin. Oli vastaus mikä tahansa niin se on toiminut ja tehonnut voimakkaasti ihmisiin.

Monikielisyys yhdistää ihmiset

Yleensä sanotaan, että jos puhuu monia eri kieliä niin on suuremmassa asemassa, mutta puhui sitten yhtä tai kahta kieltä niin olemme kaikki yhteydessä toisiimme. Esim. Linked Horizon - bändi laulaa japaniksi, jolla he yrittävät kommunikoida oman maansa faneihin. Kansainvälisyyden kielenä he taas ovat valinneet saksan kielen mikä näyttää olevan onnistunut tavoittamaan ihmiset ja suurinosa heistä on reagoinut asiaan hyvin vahvasti.

Asioita kuten laulun sanojen ymmärtäminen,  ja 2 kielen opiskelu samanaikaisesti tässä tapauksessa esim. japani ja saksa. Linked Horizon on saavuttanut hirveän suosion kainsainvälisesti ja bändi onkin saanut ruusuja enemmän kuin risuja laulamalla saksaksi osia biiseistäänsä.

Kukapa ei haluaisi tietää mistä bändi oikein laulaa sehän on varmasti yksi tapa millä Linked Horizon ajatteli ja mietti mikä kieli olisi paras mahdollinen suuren yleisön tavoitteluun. Tietysti, he myös varmasti vertailivat eri kieliä ennen kuin tekivät päätöksen asiasta. Saksa oli myös bändin perustamisen aikana jo käytetty kieli japanilaisbändien keskuudessa, joten bändillä ei ollut mitään menetettävää asian suhteen ja niimpä he tarttuivat tuumasta toimeen.

Tunnepurkauksia ja fanien ymmärtämistä

Japskibändit eivät vain laula itsensä vuoksi taikka rahansaannin takia, vaan nimenomaan fanien takia. Ilman faneja bändi ei olisi suosittu tai edes korkealla. Fanien poispuuttuminen lisäisi myös tuskaa tehdä musiikkia, koska jos ketään ei ole kuuntelemassa mitä bändi haluaa kertoa niin kuka sitten myöskään saisi koskaan tietää bändistä. Tai saati ymmmärtää bändiä ja miksi he oikeastaan aloittivat koko rumban.

Meistä on hienoa kuulla, kun oma lempibändi laulaa vaikka englanniksi, koska suurinosa meistä ymmärtää sen paljon paremmin mikä saa vain bändin hyvälle tuulelle, koska heitä kuunnellaan ja yritetään ymmärtää. Lisäksi, koska englannin kieli ja japanin kieli eroaa toisistaan niin paljon, että biisin sanatkin muuttuvat ja tarkoitukset, kun ymmärtää molemmin puoliset käännökset se on suorastaan tunne mitä ei sanoin voi kuvailla.

Se, että ymmärtää nämä asiat eivät vain luo yhteyttä bändeihin, mutta tuo myös samalla kokemusta. Kyseessä ei siis ole tilanne en pysty ymmärtämään, vaan haluanko ymmärtää pikemminkin. Oman bändin ymmärtämiseen pitää meidänkin tsempata kielten parissa ja muistaa että hekin tekevät paljon töitä, jotta me pystyisimme kommunikoimaan keskenämme.

Tähän on hyvä päättää tämä aihe tällä kertaa. Tsemppiä kaikille ja muistakaa opiskella ahkerasti ja nauttia elämästä :)

Hyvää lokakuun alkua ˆ.ˆ
T: Blogaaja